- 8 -

*

On niin hiljaista.
Tyhjä vuode sijataan,
valot sammuvat.
Lasin takana tuuli
kahisuttaa oksia.

*

- 7 -

*

Ikkunan takaa
pihlajan humina; se
puhuu, uniaan.
Sorassa rahisevat
lähentyvät askeleet.

*

Runotorstai

*

Haapa havisee.
Pojilla ruskettuneet
niskat, hiekkatie.
Haukkaan aurinkopalan,
silmäntäyden hedelmän.

*

Kaunista ja iloista juhannusta!

(Aiheena oli hedelmä. Kiitos inspiraatiosta.)

Runotorstai

*

Olen suljettu.
Iltojeni valossa
surumielisyys:
kämmenten uurteiset syyt,
umpeutuneet haavani.


--------
Tämä, ja monet muut vanhemmat rankani ja tankani, löytyvät täältä.

Runotorstain aiheena olivat kädet.

-6-

*

Lumi sulanut,
arka valo oksissa.
Hiekkatuulessa
kuljeskelen kotiinpäin
miltei hyppyaskelin.

*

-5-

*

On hämärää – mies
kääntyy levottomasti
pakkastuulessa.
Aseman varjo, takki
ei lämmitä nukkujaa.

*

-4-

*

Muita pyhempien
oikeusjärjestelmällä
kidutusoikeus?
Uusia hirviöitä
synnyttää "vapauden maa".

*

-3-

*

Puiden latvoissa
kajattaa naakkaparvi
hämärtyessä.
Horisontissa sumu
lähestyy, etelästä.

*

-2-

*

Lämpimät sanat
jaan pastellipäivänä
läheisten kesken.
Hämärissä huoneissa
istuvat vaitonaiset.

*

-1-

*

Koditon nainen
puhuu painajaisiaan
ruokapöydässä.
Vaivihkaiset vilkaisut
välttävät tarvitsijaa.

*

Alku

Olen kirjoittanut tankarunoa. Jossakin vaiheessa tanka alkoi muuttua, pienin erin. Se sai vaikutteita uutisista, yhteiskunnallisista asioista, sellaisiakin vaikutteita, jotka eivät kuulu vanhaan, japanilaistyyliseen tankaan. Ei enää luontokuvausta, vuodenajat eivät enää näyttäytyneet muodon sisällä - poikkesin siitä, mitä tanka vanhastaan on ollut. Tankamuoto (5-7-5-7-7) alkoi näyttäytyä toisenlaisten sanojen kehyksenä. Mielipiteiden, uutisten, tapahtumien. Siitä tuli keino kertoa asioista, joskus hyvinkin suoraan, ei enää välttämättä kauniisti. Kutsuin sitä uutis-tankaksi, mutta muodon käyttö "väärin" on saanut kritiikkiä. Hyväksyn sen.

Olen päättänyt antaa käyttämälleni muodolle uuden nimen, sillä se ei ole tankaa sellaisena kuin tanka käsitetään, vaikka se noudattaa sen länsimaista tavumuotoa. En ole edes varma onko se runoa enää, vai ehkä miniproosaa. Juuri siitä, että käytän tankan muotoa, ja vain sitä, tuli mieleeni uusi nimi: ranka. Nämä noudattavat tankasta vain sen rankaa, eivät sen olemusta syvemmässä mielessä. Niiltä, joita tämän rakenteen käyttäminen erilaisella tavalla loukkaa, ärsyttää tai kiusaa, pyydän anteeksi. Toivon, että puristisimpia tankan harrastajia tyydyttää, että en käytä termiä tanka, vaan otan tämän rujon nimityksen käyttöön.

Aion viitata joihinkin ajankohtaisiin tai ylipäänsä ajassa liikkuviin tapahtumiin. Jos haluatte, toivon että kerrotte kommenttilaatikossa mielipiteenne, mistä kussakin rankassa (taivutettuna kuten tankakin taivutetaan) on ollut kysymys. Ja jos haluatte, kerron jälkeenpäin rankan alla mistä se on saanut ideansa. Koska osa rankan viehätystä on minulle ollut aina tuoreus ja välittömyys, se toisinaan näkyy tekstissä tietynlaisena karheutena. Parannusehdotuksia ja keskusteluja aiheesta otetaan mieluusti vastaan.

Jokunen perinteisempi tanka tai haikukin saattaa joukkoon joskus eksyä.

Kiitos.

Minna Autio

-----------------------

ranka (rinn. ranko)

1. kaadettu ja karsittu pienehkö puun runko t. sen osa; hajapituiseksi katkottu puutavara. Kaadetut rangat. Polttohakeranka. Metsäpalosta jäi jäljelle pelkkiä rankoja pystyyn palaneita puunrunkoja.

2. biol. eliön t. elimistön keskeisistä tukirakenteista. Kalan pyrstön ranka. Selkä-, kaularanka. Tukiranka. Lehden rangat ruodit, suonet.

Kuv. Esitykseen oli saatu alkutekstistä pelkkä ranka pelkkä perusasetelma ilman syventäviä piirteitä.

3. kaarista ym. aluksen rungon tukirakenteista. Laivan köli ja rangat.

Määritelmä: NetMOT sanakirja